24.5.2015

Klapisavottaan Aarren kanssa

Tänään oli päivä, jolloin sain tehdä elämäni ensimmäistä kertaa klapeja. Eilen käytiin ostamassa uusi moottorisaha ja puunhalkomakone. Kuka jaksaa puhua "puunhalkomakoneesta" - en minä ainakaan viitsi ja annoin sille pienen väärinkäsityksen jälkeen nimen Aarre. Ystäväni Sirkku oli myös ajatellut hankkia klapikoneen ja niinpä hän ehdotti, että hankitaan yhteinen sellainen. Yhteiskäyttö on paitsi fiksua ja järkevää, myös yhteisöllistä toimintaa. Aarre saa olla meillä säilössä ja kun Sirkulla on Aarteen tarve, Reijo Ilmari lupasi kuljettaa koneen hänelle aina tarvittaessa. 

Kuvan klapipino näyttää ainakin omasta mielestäni kohtuupieneltä, mutta tämän syntymiseen meni eräskin tunti. Ja pienittävänä oli kuitenkin valtavan iso metsäkuusi Seija-myrskyn jäljiltä. Eli ei mitään hosujan hommaa ollenkaan. Aarre on muuten aika järeä tykki: painoa yli 50 kiloa, halkaisu- tai mitälie voimaa Aarteella on 7 tonnia. Eli pienii aika lailla kevyesti isojakin pöllejä, kunhan ne ovat alle 52 cm pituisia.Kuvassa Aarre on jäänyt klapien keskelle. Käyn ostamassa vielä kuution vetäviä klapisäkkejä, joissa ne saavat rauhassa kuivua. Säkit on sitten taas helppo siirtää kuivaan tilaan isojen poikien Avant-lelulla trukkipihtien varassa.

Suojavälineinä minulla ei ollut kuin kuulosuojaimet (desibelit eivät ole kuitenkaan kovin isot, mutta kuuntelin Peltoreista samalla musiikkia). Ehkä olisi syytä olla jonkunlainen suojakypärä, koska pari kertaa halkaistava puu sinkosi valtavalla voimalla ja kovalla paukkeella "hiukan hallitsemattomasti" ja kolmannella kerralla klapien lisäksi lensi kaaressa myös ristikkoterä. Opin tarkkailemaan puun halkeamista ja päästin kahvoista ennen kuin paine oli tietynlaisissa puissa liian kova. Kuusipuu, jota haloin, oli ehkä turhan märkää ja oksaiset kohdat olivat niitä kriittisimpiä. Satavarmaa on, että jos ristikkoterä sinkoaa voimalla kohti, jälki on todella rumaa. Eli hankin suojakypärän seuraavaksi kerraksi, että saan pitää kalloni ehjänä.

Koska hankimme Aarteen, taidamme tulevaisuudessa tehdä polttopuumme ihan itse hankkimalla ne rankoina ja pienimällä puut omassa pihassa - aiemmin polttopuut on hankittu valmiina klapeina ja siirretty vain puuliiteriin. Klapien tekeminen on oivallista hyötyliikuntaa, saa olla ulkona aurinkoisessa kevätsäässä ja nauttia hetkessä syntyvästä konkreettisesta työnsä jäljestä. Aivan parasta vastapainoa päivätyölle asiantuntijaorganisaatiossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti